Videoiden käyttö opetuksessa on yleistynyt melko hitaasti, vaikka niiden toimivuus opetuksessa on tunnettu. Opettajalle videot antavat monia mahdollisuuksia perinteisen, pääasiassa luennointiin perustuvan opettamisen rinnalle. Siirryttäessä videoiden käyttöön jää opettajalle aikaa oman työn kehittämiseen. Samoja asioita ei tarvitse toistaa vuodesta toiseen. Säästyvän ajan voi käyttää esimerkiksi keskittymällä opiskelijoiden ohjaamiseen ja asioiden syventämiseen oppijoiden kanssa. Videot soveltuvat erityisesti taitojen opettamiseen. Kun asiantuntija näyttää esimerkiksi eri työvaiheiden toteuttamista, voi opiskelija harjoitella tekemistä katsomalla ohjeita vaihe vaiheelta niin monta kertaa kuin haluaa. Hyvät opetusvideot tarjoavat opiskelijalle aidon mahdollisuuden itsenäiseen opiskeluun.
Opetusvideoita voi tehdä itse, yhdessä muiden opettajien tai opiskelijoiden kanssa. Liikkuvan kuvan tuottaminen osana opiskelua palvelee paitsi taitojen niin myös videon kohteena oleviin ilmiöihin liittyvän ymmärryksen kehittymistä. Lyhyet videot toimivat mainiosti herätteinä haluttuun asiaan tai näkökulmaan. Hakkarainen & Kumpulaisen (2011) mukaan videon teko on prosessina opettava kokemus ja samalla oppii käsiteltävästä aiheesta.
Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa Tulevaisuuden maanviljelijät -hankkeessa tehtiin kysely maatalousalan opiskelijoille. Selvityksessä tuli ilmi, että opiskelijat arvostavat opettajien tekemää oppimateriaalia ja videoita halutaan lisää. Samansuuntainen tulos on saatu muun muassa Itä-Suomen yliopistossa lääketieteen opiskelijoille tehdyssä tutkimuksessa. Sen mukaan suurin osa opiskelijoista pitivät opettajien tuottamia videoita hyvinä ja kokivat niistä olevan hyötyä oppimisessa.
Videon tuottaminen on periaatteessa helppoa, mutta hyvän videon tuottaminen edellyttää perusteellista ennakkosuunnittelua ja harjaantunutta tuotantotiimiä. Videon tavoitteet tulee miettiä samalla tavalla kuin perinteisessä luennossakin. Hyvällä käsikirjoituksella varmistetaan, että videon välittämästä viestistä saadaan napakka ja ymmärrettävä. Otoksia kuvatessa ja videoita editoidessa on hyvä muistaa, että liike, tapahtumat videolla ovat tärkeitä. Hyviä elävöittämiskeinoja ovat myös erilaiset eleet, ilmeet, äänensävyt, kaaviot ja kuvat.
Yhteisesti määritellyt laatukriteerit toimivat vertaisarvioinnin työkaluna
Tulevaisuuden maanviljelijät -hankkeessa tuotetaan videoita oppimisaihiopohjaisesti. Aihiotuotannon ideana on itsenäisenä oppimateriaalina toimiva monikäyttöinen video, joka soveltuu käytettäväksi erilaisiin oppimistilanteisiin. Hankkeessa järjestettiin työpaja, jossa yhteisesti määriteltiin tuotantoa ohjaavat laatukriteerit. Laatukriteerit toimivat tuotannon vertaisarvioinnin työkaluna. Arvioinnin kohteeksi määriteltiin sisältö, toteutustapa ja tekninen laatu. Tärkeinä kriteereinä nähtiin videon juoni ja johdonmukaisuus. Hyvä video vie katsojan mukanaan tarinan avulla. Se sisältää autenttisessa ympäristössä kuvattua materiaalia, jossa kuva ja tarina tukevat tosiaan. Videossa tärkeää on selkeästi tunnistettava alku ja loppu. Kun videoissa on riittävästi toimintaa, se pitää mielenkiitoa yllä. Esitystavan tulee olla tiivis eikä video saa olla liian pitkä. Videoissa olevissa asiasisältöä selventävissä kuvissa ja kaavoissa tekstien fonttikoon pitää olla riittävän suuri ja tekstin tulee erottua selkeästi taustastaan.
Yhtä mieltä oltiin siitä, että laadukas video on visuaalisesti miellyttäviä. Kuvauksen tulee olla vakaata ja kuvattavien kohteiden näkyä videossa selvästi. On siis muistettava zoomata riittävän tarkasti, jotta kohde erottuu riittävästi. Myös kuvakulmiin kannattaa kiinnittää huomiota. Esimerkiksi haastattelussa kameran tulisi olla haasteltavan silmien korkeudella. Videoiden leikkauksessa siirtymien tulee olla sujuvia ja otosten sopusuhtaisia. Puhuvan pään sijaan on hyvä kuvittaa videota tarinan sisällön mukaisesti. Puheäänen laatuun tulee kiinnittää huomiota, jotta puheesta saa vaivattomasti selvää. Ulkona ja tuotantoympäristöissä kuvattaessa tuuli tai taustaäänet aiheuttavat monesti ongelmia. Silloin kannattaakin ääni tallentaa erikseen. Taustamusiikin suhteen tulee myös olla tarkkana, jotta siitä ei tue liian hallitsevaa.
Videot julkaistaan avoimesti internetissä. Koska videotuotannossa tähdätään pitkään käyttöikään, on myös saavutettavuuskriteerit huomioitava. Muun muassa puhutun tulee olla nähtävissä myös tekstimuodossa. Kansainvälistymisen takia videoista tuotetaan suomen ja ruotsinkielisten versioiden lisäksi englanninkieliset käännökset. Videoihin tulee liittää tuotannossa mukana olevien tiedot ja roolit tuotannossa. Näitä ovat esiintyjien nimet, valokuvien ja musiikin tekijätiedot sekä editoija. Lisäksi tulee liittää materiaalin käytöstä kertova lisenssi sekä hankkeen logot. Video oltava katsottavissa kaikilla laitteilla ilman erillisiä ohjelmia.
Kirjoittajat: Biotalouden yksikön kehittämispäällikkö Outi Vahtila ja lehtori Annika Michelson, HAMK
Lähteet
Hakkarainen, Päivi & Kumpulainen, Kari (toim.): Liikkuva kuva – muuttuva opetus ja oppiminen. Lapin yliopisto. Kasvatusteiden tiedekunta, mediapedagogiikkakeskus. Jyväskylän yliopisto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Kokkola 2011.
